Voiko unelma uuvuttaa?

Olen työskennellyt omassa yrityksessäni koulutus-, konsultaatio- ja työnohjaustyössä nyt reilut 11 vuotta. Aloitin yritystoiminnan suurella innolla: koin, että pääsen toteuttamaan unelmiani ja tekemään työtä, jolla on minulle suuri merkitys. Kovissakaan paineissa en alkuaikoina epäillyt itseäni enkä väsynyt tekemisen määrään. Vuosien kuluessa eteen tuli myös vaikeita ja vieläkin vaikeampia vaiheita. Pohdin vakavasti palaamista palkkatyöhön. Halusin kuitenkin jatkaa ja päätin, että en luovuta helpolla.

Koen, että vaikeiden aikojen jälkeen siirryin ikään kuin toiseen vaiheeseen yrittäjänä: jouduin uudestaan ja perusteellisesti harkitsemaan toimintani lähtökohtia ja menetelmiä, miettimään kuka olen ja mitä osaan sekä tekemään valtavan määrän työtä töitä saadakseni. Vähitellen ponnisteluni tuottivat hedelmää, toimintani kehittyi, kouluttauduin lisää ja tuotteistin osaamistani. Aloin saada uusia asiakkaita ja vakiinnuttaa aiempia ja myös uusia asiakassuhteita. Aiemman sälän sijaan alkoi kehittyä jatkuvuutta ja pitkäjänteisyyttä. Sitkeä markkinointi oli lisännyt tietoisuutta toiminnastani ja unelmien ääneen puhuminen tuonut aivan uusia mahdollisuuksia. Olin rohkeampi ja uskalsin nauttia tekemisestäni enemmän. Tulevaisuus alkoi näyttää valoisalta.

Tästä kaikesta huolimatta (tai ehkä juuri sen takia?) löysin itseni viime talvena voimasta aika huonosti. Talvet ovat aina olleet minulle vaikeita, joten en heti huolestunut. Vointini ei myöskään heikentynyt yhtäkkiä, vaan hitaasti hiipien, jolloin siihen havahtuminen ei ollut helppoa. En voi nimetä yhtä hetkeä tai ajanjaksoa, jolloin olisin huomannut, että kaikki ei olekaan hyvin. Salakavalasti mieleeni alkoi hiipiä ajatuksia siitä, että en oikeastaan jaksaisi tai haluaisi tarttua töihini, etenkään maanantaisin tai pidempien vapaajaksojen jälkeen. Ajatukset kesken olevista asioista pyörivät mielessä ja tulivat uniin. Olin ahdistunut ja voin huonosti. Jossain vaiheessa huomasin, että aloin jännittää ihmisten kohtaamista sekä vähitellen epäillä omaa osaamistani ja sitä, mitä annettavaa minulla on asiakkailleni. Valitettavasti viime talveen liittyi myös muutama aika ikävä kokemus työn saralla, jotka lisäsivät kuormaani. Nyt ymmärrän, että olin kovaa vauhtia etenemässä kohti uupumusta.

Onneksi olen aina osannut hakea apua ja peilauspintoja itselleni. Niin tein nytkin: hankin uuden työnohjaajan itselleni pidettyäni taukoa työnohjauksesta puolisen vuotta, hankin myös yrityksen kehittämisen tukipalvelua, puhuin ja itkin viisaiden kollegojeni ja puolisoni kanssa ja yritin parhaani mukaan ymmärtää itseäni ja reaktioitani. Samaan aikaan tein töitäni ja nautin ihmisten kanssa olemisesta ja sen näkemisestä, miten ”lamput syttyivät”: saimme yhdessä tutkia ja kehittää. Varsinainen asiakastyö toi minulle iloa ja tyydytystä, vaikka muuten maisema olikin aika synkkä väreiltään.

Olen miettinyt sitä, missä ja millaisessa muodossa olivat unelmani, kun väsyin? Vai oliko minun itse asiassa tullutkin aika luopua unelmistani ja alkaa suhtautua omaan työhöni enemmän vain työnä, siitäkin huolimatta että se on niin rakas ja itse omin pienin kätösin ja tärkeiden arvojen päälle rakennettu? Oli alettava pohtia, mikä minua motivoi tekemään juuri tätä työtä ja miksi olen rakentanut siitä sen näköisen, kuin se tänään on. Oli myös mietittävä, kuinka ison siivun työ elämästäni leikkaa.

Nyt, kesän ja loman kynnyksellä, elämään on palannut valo, ilo ja toivo. Tulevan syksyn työt ovat pääosin selvillä, niitä on paljon ja ne ovat mielekkäitä ja kiinnostavia. Pikku hiljaa mieleeni on tullut tilaa myös uusille asioille, jotka ovat vasta iduillaan, mutta niissäkin lienee unelmien siemeniä. Tiedän kuitenkin, että kesän jälkeen tulee uusi syksy ja uusi talvi. Siihen aion varustautua varaamalla itselleni tarpeeksi aikaa palautumiselle, omille harrastuksille, läheisille ihmisille ja kaikelle muulle mukavalle. Jatkan myös hyvien kysymysten esittämistä itselleni ja tosille sekä niihin vastausten etsimistä. Unelmiani en aio hukata: kannan niitä mukanani kun teen tätä rakasta työtä, joka on kuitenkin vain työ.

Hyvää ja rentouttavaa kesää meille kaikille!

Kirjoita oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *