Kävin 13.5.2016 Pesäpuu ry:n aamukahvitilaisuudessa Helsingissä kuuntelemassa toiminnanjohtaja Jari Ketolan loistavan alustuksen ”Johtaminen toivon luomisen välineenä”. Erityisesti mieleeni jäi Jarin alustuksesta hänen esittämänsä ihmisen hyvinvoinnin kolmijako. Jarin mukaan ihmisen hyvinvointi muodostuu kolmesta keskeisestä kokemuksesta: 1. siitä, että tuntee olevansa osa isompaa kokonaisuutta = yhteisöllisyyden kokemus, 2. siitä, että on useampi kuin yksi reitti valittavana = omaehtoisuuden kokemus ja 3. siitä, että saa käyttää ominaisuuksiaan itsensä ja toisten hyväksi = kyvykkyyden kokemus.
Jäin miettimään tilaisuuden jälkeen oman työni maisemaa hyvinvoinnin näkökulmasta: sitä, mihin minä kuulun, kuinka paljon minulla on valittavanani reittejä ja saanko käyttää ominaisuuksiani itseni ja toisten hyväksi. Kun työskentelee yksin, täytyy kuulumisen kokemuksia välillä oikein pysähtyä miettimään. Mikä se minun laumani on, kenen joukoissa kuljen, minkä lipun alle asetun? Sen tiedän, että sisälläni asuu pieni auttaja, ihmisten kanssa toimija, tuuppaaja ja pohdituttaja. Haluan olla myös ”hyvis”: tehdä merkityksellistä työtä sellaisten asioiden parissa, jotka edesauttavat ihmisten, työyhteisöjen ja organisaatioiden hyvinvointia. Onnekseni ympärilläni on monia samanlaisia ja heidän kanssaan haluan kulkea.
Onko käytössäni enemmän kuin yksi reitti? Tähänkin vastaan, että on. Joskus niitä on niin paljon, etten tiedä mihin tarttua ja joudun rajaamaan pois paljon sellaisia polkuja, joille minulla olisi suuri houkutus kurkistaa ja kenties lähteä niitä kulkemaankin. Entä saanko käyttää ominaisuuksiani? Taas myönteinen vastaus: omassa työssäni tarvitaan todella monenlaista osaamista ja sellaisiakin taitoja, joita en koskaan olisi osannut aavistaa. Toisaalta minulle omimmat asiat eli tiedon etsintä, tutkiminen ja jalostaminen, erilaisten ihmisten kanssa oleminen, kokemusten ja ajatusten jakaminen ja yhteiset pohdinnat sekä ihmettelyt ovat jatkuvasti läsnä arjessani. Näyttää siis siltä, että asiani ovat hyvinvoinnin kolmijaon näkökulmasta hyvin.
Miltä oma hyvinvointisi näyttää tästä jaottelusta käsin? Löydätkö itsellesi riittävän määrän yhteisöllisyyttä, omaehtoisuutta ja kyvykkyyttä arjestasi ja elämästäsi?